torstai 24. syyskuuta 2009

Ihastus! (Ja muuta löpinää...)

Harvoin innostun langasta näin paljon, varsinkaan jos siitä on jo monet tehneet vaikka mitä tosi hienoja juttuja. Mutta tämän värit! Aivan mahtavia, olisin voinut hamstrata kymmeniä keriä. En oikeastaan ole kovin hyvä neulomaan mitään monimutkaista, siksi tästäkin tulee ihan simppeli kaulaliina. Ja ehkä pipo ja lapaset jos into säilyy.



Koska mulla ei varsinaisesti ollut mitään maata mullistavaa kerrottavaa niin päätin esitellä pieniä ihmeitä kotonani. Orkidea, joka on täysin villiintynyt huonosta hoidostani ja syksystä?! Siinä on yhteensä neljä nuppuvanaa-vartta-oksan alkua, miksi sitä nyt kutsutaankaan :D Siis neljä. Mun hoidossa. Jo kerran kukkineessa alesta ostetussa orkideassa. Kuivassa huoneilmassa ja vääränlaisessa maassa. Ihmettelen. Paljon. Laitan uuden kuvan, jos nämä ikinä pääsevät varsinaiseen kukkimisvaiheeseen ;)



Konna-konnainen einestää, voikukan lehdet on ihania. Ja erittäin kivoja myös hoitajalle hommata konnan ruokapöytään, koska niitä saa suunnilleen huhtikuusta lokakuuhun omalta pihalta. Joo, en ole kovinkaan tarkka tuon pihan hoitamisen kanssa ;)




perjantai 18. syyskuuta 2009

Addiktiot

Olen havainnut itsessäni "huolestuttavia" addiktioita, jotka alkavat kuulua kiinteästi elämääni.

Ensimmäinen taitaa olla kahvi. Tuntuu, ettei pääse vauhtiin työnteossa ilman kahvia. Aamukahvia en tosin ehdi kotona keitellä, sen verran tiukille aamut aina menevät, kun olen niin aamu-uninen. Onneksi töissä on kahviautomaatti, josta voi kupposen halutessaan ottaa ajasta riippumatta. Kotona työpäivät lähtevät käyntiin kahvinkeitolla. Ja minulta meni suunnilleen 25 vuotta elämästäni ennenkun edes aloin juoda kahvia säännöllisesti!

Toinen selkeästi addiktova asia ovat lehdet. Melkein kaikki käy: muoti, käsityö, askartelu, koira, puutarha... Niitä on pakko saada vaan aina silloin tällöin lukea, tai paremminkin selailla, katsella kuvia, leikellä mielenkiintoisia juttuja niistä irti. Ja tietysti tehdä ihanan värisistä sivuista paperihelmiä. Hankin lehteni erinäisistä paikoista, jotkin ostan uutena, esim. ulkomaisia askartelulehtiä ei kovinkaan monista paikoista löydä. Useimmiten lainaan lehteni kirjastosta (näitä en silppua ;) tai ostan kirpputorilta.

Siitä päästäänkin seuraavaan addiktiooni: kirppisten koluaminen. En oikein edes tiedä mitä sieltä aina ostelen, usein mukaan kuitenkin tarttuu jotain: lehtiä, kankaita, vaatteita, koruja jne. Tässä viime viikonlopun löydökset, joista varmaan askartelen jotain uutta.



Yksi ehkä selkeimmistä addiktioistani taitaa olla käsillä tekeminen. Tätä tuskin tarvitsee selittää enempää. Meneillään on usein monta eri pikku projektia, usein vielä hyvin erilaisista materiaaleista. Aika montaa juttua onkin ehditty kokeilemaan, muutama on jäänyt pysyväksi. Tarvikkeita alkaa kasaantua vähän liikaakin...

Tällä hetkellä valmistautuminen Tikkurilan maalaismarkkinoille käy kuumimmillaan. Pohdintaa mitä tuotteita on jo valmiina, mitä pitää tehdä lisää, mikä olisi asiakkaiden mieleen, mitä olisi kiva tehdä, miten myytävät tuotteet pöydälle asettelisi jne. jne.

Askarreltiin kaverin kanssa kivoja rasioita, mihin laittaa korut myyntipöydässä esille. Kiitos ystäväni avusta! :) Näistä tuli minusta oikein söpöjä.

Niin joo, teen tosiaan myös itse koruja, pääosin paperihelmistä ja vanhoista koruista sekä puuhelmistä. Kiinnostaisi kokeilla myös kunnolla sitä askartelumassan työstämistä koruiksi ja niitä lasihelmiäkin. Kunhan vaan ehtisi...

perjantai 11. syyskuuta 2009

Ankka-vankat ja "millefiorit"

Ankat valmistuivat kivasti parittain, erilaista on vaan silmät, toisella virkeät, toisella sirkeät. Kaverukset oli kyllä sen verran työläitä valmistaa, etteivät ainakaan ihan tässä muodossa pääse "tuotantoon". Keltainen kangas on jonkun tädin verhojen jämäpala kirppikseltä ja nokka & räpylät minun juhlamekon ylijäämä tilkuista väsätyt. Tukikankaat satiiniin joutui laittamaan, mutta sepäs kävikin näppärästi uusvanhalla prässillä, josta olen erityisen iloinen. Varsinkin siitä, että sain sen vihdoinkin lunastettua itselleni entiseltä omistajaltaan.



Mosaiikkipalakurssilla kokeiltiin myös valmiiden kuvien liittämistä lasihelmien taakse. Näihin ihastuin erityisesti ja aloin jo tekemään suuria suunnitelmia mihin kaikkeen muuhunkin näitä söpöläisiä voisi käyttää ;)



No niin, ja sitten minun "millefiori"-kokeiluihin, ne meni suunnilleen näin: rullaus, rullaus, rullaus... Oho, meni vähän liian tiiviiksi. Tuli todella pieniä, hmmm, kuvioita... ei kai noita edes voi kukkasiksi sanoa :) Olen kuitenkin aika tyytyväinen näihin ja ehkäpä teen niistä itselleni muutamia kivoja koruja, vaikkei nyt ihan kukkasia tullutkaan. Ainakin pallot päätyvät rannerenkaaksi.



Työkaverille tein tilauksesta rintakoru kissan ja koiran. En ollut varma miten mallit onnistuu ja minkätyylistä/väristä tarkalleen haettiin, joten tein molempia kaksin kappalein. Hyvin kelpasi.



perjantai 4. syyskuuta 2009

Syksy tekee tuloaan?

Olin jotenkin täysin unohtanut pariksi vuodeksi erilaiset käsityökurssit. Saattaa johtua siitäkin ettei työn-koulun-koulun-työn väliin enää jäänyt aikaa kurssitella. Onneksi tänä syksynä (apua, mihin se kesä meni?!) taas keksin ilmoittautua muutamille kursseille. Yksi niistä oli mm. akvarellimaalaus, millä yllätin hieman itsenikin, viimeksi "tosissaan" maalaillut lukiossa, mutta kun kurssikuvauksessa sanottiin, että "sopii myös vasta-alkajille" niin uskaltauduin mukaan.

Tuntuu, ettei harrastuksen vuoksi tule koskaan kotona tehtyä mitään uutta ja erikoista, tai edes vanhaa ja tuttua, joten jo senkin vuoksi kurssille meneminen on kivaa. Tietysti tärkeänä osana on myös se, että saa opetusta aiheesta! Useimmilla kursseilla ainakin. Olen joskus ollut sellaisillakin kursseilla, jossa sama ryhmä pyörii vuodesta toiseen samoilla vakio-osallistujilla ja tuntuu, ettei opettaja oikein osaa ottaa huomioon uusia oppilaita ja heidän taitamattomuuttaan.

Alla kuva aikaansaannoksistani mosaiikkipalakurssilla, jossa ensimmäisellä kerralla keskityttiin kokeilemaan askartelumassaa. Ylimmät perhoset siis on tehty suoraan mosaiikkityöhän liitettäväksi. Lisäksi tein massasta kokeiluna myös muutaman napin. Alimmat pikku pyörylät on ostettu Sinellistä motivaattoriksi jos alkaa enemmänkin massan kanssa leikkimään, että tähän voi sitten tähdätä :)


Sain vihdoinkin ommeltua ja täytettyä myös muutamia pehmoleluja. Tässä heppapariskunta: raidalliseen kokeilin tikata kuvioita ompelukoneella ja keltaiseen liitin muutamia sydäntilkkuja. Näitä pitäisi nyt vaan sitten saada tehtyä lisää, lisää, lisää...



Mietin, että noihin isoimpiin virkattuihin rintakoruihin tarvitsee saada hieman lisää ryhtiä, joten ajattelin kokeilla tärkätä niitä kevyesti muotoonsa.

Kevennyksenä vielä loppuun nalle, jonka tein taannoin äidille joululahjaksi. Kaverilla kääntyilee tassut ja pää, eli niissä on siis sisälle väkerretyt pahvinivelet. Oli aikamoinen työ väännellä niitä paikalleen, varsinkin kun puolet ajasta ei ollut ihan varma tekeekö oikein vai ei, mutta lopputulos oli niin söpö ja pidetty, että se oli vaivansa arvoinen.